Olisikohan nyt kyseessä se intiaanikesä, kun lämpöä vielä riittää, vaikka ollaan jo syyskuun puolella? Lämpimät päivät ovat tuntuneet ylenpalttiselta hemmottelulta. Tänään tuntui päivä pitkältä - hyvällä tavalla - ja aikaa tuntui riittävän vaikka mihin.
Keittiön ovelta puuttui vielä kranssi, joten tein taas ryöstöretken takapihan kanukkapusikoihin. Tavoitteena oli jotain vähän Kevätkranssia jykevämpää.
Kanukka on laiskan naisen paju: sitä on helppo työstää, keräämisajankohdalla ei ole niin väliä eikä sitä tarvitse liotella. Punomisessa kehittyy varsin nopeasti, eikä tässäkään kranssissa vierähtänyt kuin puolisen tuntia.
Lopuksi vielä ripustuslenkki ja nauhat askartelulaatikosta. Nuo laatikot on muuten aika kiva tapa kerätä ja säilyttää pikkutilpehööriä. Askartelukin tuntuu luksukselta kun nauhat ja helmet on järjestetty tyylin ja värin mukaan.
Tällä selvitään jouluun asti. Silloin voisi vaihtaa nauhat punaiseen tai kultaan ja ripustaa takaisin oveen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti