Pyhäinpäivän suklaa-kirsikkakakku

Minulla on muutamia vakiokuivakakkuja, joita teen talviaikaan. Jostain syystä kuivakakut eivät kuulu kevät- ja kesäleipomuksiini.

Joka tapauksessa tämä suklaa-kirsikkakakku on minun klassikkoni. Huomaan tekeväni ätä vuosittain ensimmäisen kerran Pyhäinmiestenpäivänä. Äidilläni oli tapana tehdä englantilainen hedelmäkakku aina itsenäisyyspäivänä ja minulla taas taitaa olla tämä rituaalina. Resepti on vuosien varrella kehittynyt tällaiseksi:

 

Suklaa-kirsikkakakku

200 g voita
3 1/2 dl sokeria
3 kananmunaa
1/4 tl leivinjauhetta
1/2 tl ruokasoodaa
3/4 tl suolaa
3 rkl kaakaojauhetta
2 tl vaniljasokeria (tai vajaa 1 tl aitoa vaniljaa)
5 dl vehnäjauhoja
2 pkt punaisia coctailkirsikoita
150 g tummaa suklaarouhetta
2 dl kermaa
konjakkia

Vatkaa sokeri ja voi vaahdoksi. Lisää kananmunat yksitellen hyvin vatkaten. Tee lopuista kuivista aineista seos ja lisää vuorotellen kerman kanssa sokeri-voi-munavaahtoon. Vinkki: pilko kirsikat saksilla neljään osaan ja lisää jauhoihin yksitellen, jotta jokainen kirsikkapala jauhottuu eikä tule tahmeaa kirsikkakönttiä. Mausta taikina konjakilla. Itse laitan konjakkia reilusti melkein desin, koska pidän konjakin tuomasta täyteläisestä mausta. Älä kuitenkaan innostu liikaa. Taikinan tulee olla edelleenkin melko tanakkaa, että kirsikat ja suklaa eivät valahda vuuan pohjalle paistettaessa.

Lusikoi taikina voideltuun ja jauhotettuun kakkuvuokaan ja paista uunin keskiosassa 180 °C lämmössä noin tunti. Kokeile kypsyys tikulla.

Kakun voi kuorruttaa tomusokerikuorrutuksella, mutta se ei ole välttämätön.

Suklaa-kahvikuorrutus

3 1/2 dl tomusokeria
2 rkl kaakajauhetta
1 tl vanijasokeria
3 rkl sulatettua voita
vahvaa kahvia

Sekoita kuivat aineet ja lisää sulatettu voi. Sekoita. Notkista seos kahvilla. Lisää kahvi pienissä erissä hyvin sekoittaen kunnes tasaista (ja hyvää). Levitä kakun päälle.

Kakku on parhaimmillaan tekeytyneenä. Eilen kakku oli enemmänkin muffinssimaisen pehmeä. Yön kakku oli viieässä kuvun alla. Nyt aamulla maku oli täyteläinen ja rakenne tiiviimpi. Hyvää myös aamukahvilla sunnuntaina.

 

 

Japanilainen eleganssi

Koeviikko alkoi eilen, joten nyt on pitkästä aikaa taas aikaa kirjoittaa ja puuhastella (ts. pakoilla kokeisiin lukemista, aineistotekstien kirjoittamista ym. turhan haastavaa). Syyslomalla kävimme Japanissa, mikä on ollut haaveeni jo monta vuotta

Asakusassa katetut vaate-, viuhka- ja tilpehööripuotien reunustamat kävelykadut johdattivat meidät Senso-ji -budhalaistemppelille johtavalle kivetylle tielle, joka oli täynnä ihmisiä ja myyntikojuja. Toisissa kojuissa myytiin vihreäteejäätelöä, viereisessä seesamipikkuleipiä tai adsukipaputahnalla täytettyjä vohvelimaisia leivonnaisia. Välissä oli tekstiili- ja paperimyyjiä, joista eräästä ostin muutaman nipullisen origamipaperia.

            

Aidot japanilaiset origamipaperit ovat todella kauniita, samanaikaisesti runsaita mutta harmonisia. Paperi on pehmeää ja paksua, hyvin taittelun kestävää mutta silti niin ohutta ja napakkaa, että pienimmätkin taitokset onnistuvat. Yhdessä paketissa olevat paperit ovat kaikki erilaisia ja täsmälleen neliönmuotoisia. Eikä kullatuista kohdista jäänyt taitellessa sormiin hilettäkään.

 

 

Nämä lamput olivat oikeastaan äitini idea. Pallo on yksi perinteisimmistä origamimalleista ja melko simppeli. Ensimmäisen pallon taitteluun minulla meni viitisen minuuttia, viimeiset valmistuivat reilussa minuutissa. Ylipäänsä koko puuha taittelusta ledien laittamiseen vei vain reilun tunnin.

         

Ohje pallojen taitteluun löytyy esimerkiksi täältä. Lopputulos on siistimpi, jos pallojen täyttämisessä käyttää apuvälineenä juomapilliä. Kun pallot olivat valmiit, kaivelin kaapista led-valosarjan ja työnsin täyttöreiästä jokaiseen palloon kaksi lediä ja sidoin johdon lamppujen välistä yhteen valkealla kalalangalla.